Olen ihaillut monia vahvoja naisia. Yksi heistä oli vaatimaton ajattelija Sylvi Kekkonen. Hän järjesti kotonaan keskusteluiltoja, joissa eri ikäpolvet tapasivat toisiaan. Nuorempana lapsettomuus oli itselleni kipeä kohta. Pitkään työpisteeni seinällä A-klinikkasäätiöllä oli Sylvin lause ”Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon ei muuta mahdu kuin hänen omat lapsensa”. Se sai ajattelemaan asioita ja elämää uudesta näkökulmasta ja vaikutti tulevaisuuteen, sijais- ja adoptio- sekä monikkoäitiyteen. Sylvikin oli kaksosten äiti.
Toinen viisas nainen Agnes Gonxha Bojaxhiu eli äiti Teresa on todennut, että jos ei voi ruokkia sataa ihmistä, voi ruokkia yhden.
Monet kokevat avuttomuutta ja ahdistusta nuorten yhä kasvavien mielenterveysongelmien tai hoivaa tarvitsevan ikääntyvän väestön edessä. Ajattelen, että en voi itsekään auttaa kovin montaa ihmistä, mutta voin auttaa muutamia, heidän lähipiiriään ja ehkä he puolestaan auttavat jotain toista ja se on jo merkityksellistä.
