Mielen hyvinvointi rakentuu psykologisista perustarpeista. Meillä kaikilla on tarve itsenäisyyteen, tarve käyttää omia kykyjämme, kokea läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Myös auttamisen ja toisten hyväksi toimimisen on todettu lisäävän mielen hyvinvointia. Hyvän elämän kokemukseen liitetään usein myös terveys, sujuva arki, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus sekä mielekäs työ.

Hyvä elämä on aina nykyhetkessä elämistä. Nykyhetkessä elävä ihminen huomaa arjen pienet ilon hetket ja on läsnä itselleen ja läheisilleen. Usein meillä kuitenkin on taipumus elää liikaa menneessä tai murehtia tulevaa. Oleilu menneessä tai tulevaisuudessa on pois nykyhetkestä ja voi estää meitä elämästä juuri nyt käsillä olevaa elämää. On hyvä olla unelmia ja toiveita, mutta liiallinen menestyksen perässä juokseminen on tyhjä päämäärä, sillä silloin keskitymme siihen, mitä meillä ei ole.

Onnellisuutta lisää, jos voi elää valitsemallaan tavalla ja tehdä itse valitsemiaan asioita. Helppoa sen todeksi eläminen ei kuitenkaan ole. Tässä kuitenkin muutama vinkki, joista voi olla hyötyä:

• Huomioi läheisiäsi ja pyri yhteyteen muiden kanssa. Ihminen kaipaa lähelleen muita ihmisiä ja yhteisöllisyyttä. Voit myös auttaa muita, auttamisella on yllättäviä vaikutuksia.
• Kiinnitä huomiota asioihin, joista olet kiitollinen. Kiitollisuus lisää hyvinvointia.
• Pysähdy miettimään vahvuuksiasi ja kiinnostuksesi kohteita. Käytätkö aikaasi asioihin, jotka ovat sinulle merkityksellisiä, elätkö sellaista elämää, jota haluat elää? Pystytkö hyödyntämään osaamistasi?
• Muista olla myös lempeä ja armollinen itsellesi. Sinä riität kyllä!

Mielilaiturilla terapiassa katsotaan enemmän eteenpäin kuin taaksepäin. Terapiassa pyritään vastaamaan asiakkaan itsensä esille nostamiin toiveisiin ja löytämään juuri hänelle sopivia keinoja, joiden avulla helpotetaan nopeastikin oloa ja löydetään uusia voimavaroja.

Terapia on enemmänkin keskustelua turvallisessa ja luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Terapeutti on saanut koulutuksen siihen, että hän osaa nostaa esille uusia näkökulmia, kysyä hyviä kysymyksiä ja löytää jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti sopivia menetelmiä.

Terapiaan siis uskaltaa ja kannattaa hakeutua.

1. Jos sinulle on tärkeää, että keskustelet ihmisen kanssa, jolla on vahva ammattitaito: yliopistotason maisterikoulutus terveyden ja terveyden edistämisen asiantuntija TtM, sairaanhoitaja, erikoistuminen lasten sairaanhoitoon, ammatillinen opettaja AmO, IASTI sertifioitu koulutus: ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapeutti ja Reteaming-yhteisövalmentaja sekä lyhyempiä koulutuksia esim. perhehoidon PRIDE-valmennus ja Meture-valmentaja (mentalisaatio, tunnetaidot ja resilienssi).
2. Jos ajattelet, että ihminen on kokonaisuus ja haluat apua ihmiseltä, joka ymmärtää asiat laajasti osana biologiaa sekä psyykkistä ja sosiaalista kokonaisuutta ja osaa myös luovasti auttaa löytämään juuri sinulle sopivia ratkaisuja.
3. Jos haluat jutella ihmisen kanssa, jolla on pitkä elämänkokemus ja erityisosaamista mm. sijaisäitiydestä, adoptiosta, neurologisista haasteista, laajasti sosiaali- ja terveyspalveluista, erilaista työyhteisöistä ja johtajuudesta.
4. Jos haluat jutella ihmisen kanssa, joka kaikesta kouluttautumisesta ja kokemuksesta huolimatta on kuin kuka tahansa, jota ei todellakaan tarvitse jännittää ja jolle voi kertoa kipeimmätkin asiat – täällä ollaan : – )) !

Minut tavoitat videovastaanotolla koko Suomessa. Tapaamisessa tarvitset rauhallisen paikan ja kännykän tai tietokoneen, jossa on nettiyhteys ja kamera. Videovastaanotto on lähes sama, kuin istuisit sohvallani juttelemassa. Suosittelen kokeilemaan maksutonta (30 min) tapaamista, jos videovastaanotto ei ole ennestään tuttu.

Minulla on vastaanottoaikoja iltaisin ja viikonloppuisin, valitset vain itsellesi parhaan hetken. Käytän Valviran hyväksymää tietoturvallista verkkopalvelua.

Tässä vielä lyhyesti, millaisia kokonaisuuksia hallitsen:

1. Terveyttä ja hyvinvointia

• monitieteinen osaaminen terveydestä ja terveyden edistämisestä läpi elämänkulun

2. Ratkaisukeskeistä terapiaa

• ohjattu yksilövalmennus kohti muutosta, sisäisten voimavarojen vahvistaminen, pienin askelin kohti asettamaasi tavoitetta

3. Keskusteluapua

• sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaaminen (esim. tukihenkilö sote-palveluiden kiemuroissa, vertaiskokemus sijaisvanhemmuudesta ja adoptiosta), johtajuus sote-palveluissa, työnohjaus

Olen monissa työyhteisöissä törmännyt tilanteeseen, jossa työntekijä ei uskalla hakea apua, koska siitä jäisi merkintä potilastietojärjestelmään.

Pelätään, että tieto esimerkiksi terapiassa käynnistä menee esihenkilön tietoon ja vaikuttaa omaan uraan. Joku pelkää, että työkaveri ei enää suhtaudu samalla tavalla kuin ennen, jos saisi tietää. Työtehtävätkin voivat olla sellaisia, että ei vain voi kesken työpäivän lähteä minnekään tai terapia vie voimat niin, ettei loppupäivästä jaksaisi enää kohdata omia asiakkaitaan.

Monet siis vain sinnittelevät, vaikka sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisellakin on oikeus olla asiakas ja potilas.

Myös auttaja voi uupua. Ammattilainen ei ole suojassa henkisesti kuormittavilta tilanteilta, vaikka sietokyky ammatin takia olisikin korkeampi. Eteen voi tulla yksittäisiä rajusti kuormittavia tilanteita tai kuormittuneisuus on voinut jatkua pitkään.

Elämässä voi tapahtua perättäisiä yllättäviä, ikäviä asioita ja kasautuessaan ne ylittävät sietorajan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kohdalla voidaan puhua myös myötätuntouupumisesta tai sijaistraumatisoitumisesta.

Hälytyskellojen tulisi soida, jos on jatkuvasti väsynyt, mielialat ailahtelevat voimakkaasti, on erityisen vaikeaa sietää vastoinkäymisiä, muisti heikkenee tai huomaa suhtautuvansa asioihin kovin kyynisesti tai alkaa vältellä vaikeita tilanteita.

Vaikka avun hakeminen voi olla vaikeaa, se kannattaa. Usein jo muutaman kerran keskustelu terapeutin kanssa helpottaa.

Mielilaiturilla terapeutti tekee vain hoidon kannalta välttämättömät muistiinpanot, joita ei säilytetä sähköisissä järjestelmissä, mistä ne Vastaamon kaltaisen tietomurron yhteydessä saattaisivat joutua vääriin käsiin.

Mielilaituri käyttää etävastaanotolla Valviran A1 luokiteltua tietoturvallista verkkopalvelua (BrightLife). Vastaanottoaikojakin on virka-ajan jälkeen iltaisin ja viikonloppuina.

Keskusteluapua siis voi ja kannattaa hakea!

Terapiaan voi tulla lukemattomista eri syistä. Terapiaan kannattaa hakeutua ennemmin kuin myöhemmin. Terapiaan voi hakeutua myös ilman sen suurempaa syytä, kun mieli on maassa tai elämänilo poissa tai pienetkin asiat ärsyttävät. Nykyään moni haluaakin oppia tuntemaan itseään paremmin, huoltaa omia tunnetaitojaan tai vahvistaa henkistä puskuria haastaviin elämäntilanteisiin – keskustelu terapeutin kanssa auttaa. Terapiaan hakeutuu ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat voineet kokea vaikeuksia (sairaudet, elämänmuutokset, menetykset) ja haluavat päästä elämässään eteenpäin. Tavallisimpia syitä terapiaan hakeutumiselle ovat masennus, ahdistuneisuus tai sosiaalisten tilanteiden pelot. Yleisiä ovat myös erilaiset pakko-oireet, kuten pakkoajatukset tai pakkotoiminnot, jotka aiheuttavat pelkoa ja häpeää.

Terapiasuuntauksia on monenlaisia ja terapeutit voivat ammentaa näistä suuntauksista työkaluja, jotka sopivat erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille ihmisille. Terapian vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin tärkeintä, että löytää itselleen sopivan terapeutin, jonka kanssa tulee juttuun. Terapia on palvelua, joka toteutuu vuorovaikutuksessa! Kannattaa varata ensin yksittäinen aika ja tutustua terapeuttiin.

Psykoterapia ja lyhytterapia ovat eri asioita. Psykoterapiaan hakeudutaan yleensä siinä vaiheessa, kun sinulla on jo diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö. Psykoterapia on myös pitkäkestoisempaa 1-3 vuotta ja terapiassa käydään keskimäärin kerran viikossa. Jos haluat Kela-korvauksen kuntoutuspsykoterapiaan, tarvitset lääkäriltä terapiaa varten kirjoitetun B-lausunnon. Kela korvaa esim. yksilöpsykoterapiasta 57,60 e / per kerta ja lopun asiakas maksaa itse (psykoterapian hinta on noin 100-130 e/kerta).

Kuntoutuspsykoterapialla edistetään työ- ja opiskelukykyä, opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kela edellyttää 3 kk kestävää arviointi- ja hoitojaksoa ennen terapiatuen hakemista. Itsemaksavana voit hakeutua myös suoraan psykoterapeutin vastaanotolle. Kelan maksamaan kuntoutuspsykoterapiaan joutuu valitettavan usein jonottamaan.

Jos olet vanhuuseläkkeellä, kuntoutuspsykoterapia ei ole vaihtoehto. Vanhusasiavaltuutettu on todennut, että myös iäkkäiden mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Monet ikääntyneet kokevat ikäsyrjintää, heitä ei oteta vakavasti, epäillään kykyä hoitaa asioitaan tai sivuutetaan – kaikki tämä syö itsetuntoa.

Suomalaisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehitystyössä ja lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että lyhytterapia on usein riittävä hoito lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin. Perusterveydenhuollossa ei ole ollut käytössä matalamman portaan, ensivaiheen hoitomuotoja ja asiakkaita on perinteisesti ohjattu suoraan pitkään psykoterapiaan, vaikka lyhytterapia olisi usein riittävä hoitomuoto. Lyhytterapia sopii myös tilanteissa, joissa odotat psykoterapiaan pääsyä.

Lyhytterapiassa keskimäärin 5-7 käyntiä voi jo auttaa. Käyntien tiheys määritellään yhteistyössä asiakkaan kanssa esim. kahden viikon välein tapahtuvaksi. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapia on terveydenhuollon ammattihenkilölle (esim. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja) tarkoitettu sertifioitu täydennyskoulutus.

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian historia alkaa jo 1980-luvulta psykiatri Milton H. Ericksonista. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa keskitytään ennemmin tulevaisuuteen kuin menneisyyteen, mutta se ei tarkoita, etteikö menneisyydestä voisi puhua. Raskaat kokemukset ovat tuoneet mukanaan kärsimystä, mutta on myös mahdollista ajatella, että niiden kautta olemme voineet oppia jotain arvokasta.

Lyhytterapia ei siis tarkoita, että se on vähän pitkää terapiaa, vaan ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapia on oma ainutlaatuinen terapiamuoto ja sen tehokkuus perustuu siinä käytettyihin tekniikoihin.

Lyhytterapia ei vielä tällä hetkellä ole Kela-korvauksen piirissä.

Lue lisää, mistä tunnistaa ammattitaitoisen lyhytterapian?

Mielilaiturilta voit varata 20 minuutin maksuttoman tutustumisajan.

Mielilaituri on sitoutunut innovatiivisuuteen ja asiakkaiden tarpeiden kuuntelemiseen. Yritys ei ole vain liiketoimintaa vaan myös elämäntapa, joka heijastaa sitoutumista hyvinvointiin ja positiiviseen elämänasenteeseen.

Asiakasturvallisuus ja luottamus ovat toiminnan kulmakiviä

Mielilaituri tarjoaa ratkaisu- ja voimavarakeskeistä lyhytterapiaa etäyhteyksillä koko mannersuomen alueella. Voimavarasuuntautuneesta (solution focused therapy) lyhytterapiasta esim. ahdistuksen ja masennuksen hoidossa löytyy vertaisarvioitua tutkimusnäyttöä suomalaisilla opiskelijoilla. Etävastaanotolla käytetään Valviran hyväksymää tietoturvallista yhteyttä.

Lyhytterapia haastaa ajattelemaan toisin – jo muutama kerta voi auttaa eteenpäin.

Mielilaiturin perustaja

Olen lasten sairaanhoitaja, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapeutti, reteaming yhteisövalmentaja, terveystieteiden maisteri ja aikuispedagogi.

Vahvuuksiani ovat laaja näkemys ihmisen ja yhteisöjen hyvinvoinnista, elämän koko kirjosta, tuntemus erilaisista organisaatioista, muutosprosesseista ja kehittämisprojekteista. Päätyöni on Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa tuen sote-toimialajohtoa asiakasnäkökulman ja asiakastyytyväisyyden edistämisessä. Mielilaiturilla työni on sivutoimista ja pohjaa haluuni auttaa asiakkaitani koulutukseni, taitojeni ja kokemukseni antamilla eväillä. Uskon, että monialainen taustani auttaa minua näkemään asioita ja ihmisiä monesta suunnasta ja osana lähiympäristöä ja yhteiskuntaa.

Yrittäjänä voin käyttää osaamistani ja luovuutta monipuolisesti – jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen, kiinnostava ja arvokas. Minuun saat parhaiten yhteyden sähköpostilla raija.harju-kivinen@mielilaituri.fi, vastaan mielelläni kysymyksiin.

Voit lukea ajatuksistani lisää blogissani.

Pieni tyttö minussa on halunnut auttaa, hoivata ja unelmoida. Leikin nukeilla pitkään, luin kaikki käsiini saamani satukirjat, hoivasin lemmikkejä, ohjasin kotikyläni tyttö- ja poikakerhoa, isona minusta tuli lasten sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri ja aikuiskoulutuksen ammatillinen opettaja. En silti usko, että olen koskaan ”valmis”.

Mielenterveys ja mielen hyvinvointi on minua kiinnostanut pitkään. Viime aikoina olen täydentänyt osaamistani mielenterveyden ensiaputaidoilla, lasten mielenterveystyön psykoedukatiivisen työskentelyn syventävällä koulutuksella (mentalisaatio, tunnetaidot, resilienssi) ja lopulta opiskelin voimavara- ja ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi sekä yhteisövalmentajaksi. Olen myös osallistunut lastensuojelun systeemisen toimintamallin koulutukseen. Olen siis elinikäinen opiskelija…

Suurimmat opettajani ja korkeakouluni löytyvät kuitenkin kotoa. Olen kolmen, upean aikuistuvan nuoren äiti. Olen saanut olla myös perhehoitajana sijaisäidin roolissa – ymmärrän hyvin erilaisia perhetilanteita ja elämän haasteita.

Kuka tahansa meistä voi uupua tai kenen tahansa mieli voi järkkyä. Jokainen meistä tarvitsee rakastavaa olkapäätä ja kuuntelijaa. On tosi rohkeaa myöntää tarvitsevansa apua. Usein omaan oloon on vaikeaa itse löytää yksittäistä syytä. Taustalla voi olla asioita, jotka mieli on viisaudessaan painanut unohduksiin.

Terveydenhuollon ammattilaisena osaan ottaa huomioon myös kasvuun, hyvinvointiin ja elämänkaareen liittyviä asioita. Tarvittaessa ohjaan asiakkaan myös muille ammattilaisille, kun huomaan, että taustalla saattaisi olla jotain sellaista, mikä vaatii erilaista osaamista ja tutkimuksia.

Päätyöni teen Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluksessa ja tätä terapeuttista työtä harvakseltaan iltaisin ja viikonloppuisin. Haluan keskittyä asiakkaisiini täysillä ja olla aidosti ja kiireettömästi läsnä. Haluan kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena, jotta voin auttaa sinua löytämään omat voimavarasi ja ratkaisusi tilanteeseesi.

Terapian onnistumiseksi on tärkeää löytää itselle sopiva terapeutti. Käytän terapiassa ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä terapiamenetelmiä. Se tarkoittaa, että autan sinua itse löytämään ratkaisut ongelmiisi tekemällä hyviä kysymyksiä, välillä saatan ehdottaa sinulle sopivia työkaluja tai antaa pieniä tehtäviä. Jokaisella terapiakäynnillä arvioidaan myös vuorovaikutusta ja voinnissasi tapahtuvia muutoksia näyttöön perustuvilla mittareilla.

Voit tutustua minuun varaamalla maksuttoman 30 minuutin tutustumiskäynnin alla olevasta linkistä.

Niin kuin valo loistaa kirkkaimmin pimeyden keskellä, myös ihmisen sisäinen voima syntyy oman ahdistuksen pelottavasta kokemuksesta.

Pelkojen kohtaaminen ja niiden kautta itsetuntemuksen syventäminen voi avata ovia uusiin mahdollisuuksiin elämässä. Kun tunnemme pelkomme ja tiedämme, mistä ne juontavat juurensa, voimme ryhtyä tietoisesti työstämään niitä. Pelot voivat toimia voimavarana, joka auttaa meitä astumaan mukavuusalueemme ulkopuolelle ja kokeilemaan uusia asioita.

Keskustelu peloista ammattilaisen kanssa, voi olla ensimmäinen askel niiden voittamiseksi. Pelkojen kautta itsetuntemukseen kulkeva matka vaatii sitoutumista ja kärsivällisyyttä. Se voi olla pitkä ja mutkikas, mutta se on myös antoisa ja palkitseva. Tärkeää on myös muistaa, että pelkojen kohtaaminen ei tarkoita niiden täydellistä häviämistä, vaan pelkojen hallitsemista ja hyväksymistä osaksi elämää. Pelot voivat toimia oppaina, jotka auttavat meitä ymmärtämään itseämme paremmin ja ohjaavat meitä kohti kasvua ja kehitystä.

Käy päin pelkojasi ja päästä valosi loistamaan!

Olen ihaillut monia vahvoja naisia. Yksi heistä oli vaatimaton ajattelija Sylvi Kekkonen. Hän järjesti kotonaan keskusteluiltoja, joissa eri ikäpolvet tapasivat toisiaan. Nuorempana lapsettomuus oli itselleni kipeä kohta. Pitkään työpisteeni seinällä A-klinikkasäätiöllä oli Sylvin lause ”Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon ei muuta mahdu kuin hänen omat lapsensa”. Se sai ajattelemaan asioita ja elämää uudesta näkökulmasta ja vaikutti tulevaisuuteen, sijais- ja adoptio- sekä monikkoäitiyteen. Sylvikin oli kaksosten äiti.

Toinen viisas nainen Agnes Gonxha Bojaxhiu eli äiti Teresa on todennut, että jos ei voi ruokkia sataa ihmistä, voi ruokkia yhden.

Monet kokevat avuttomuutta ja ahdistusta nuorten yhä kasvavien mielenterveysongelmien tai hoivaa tarvitsevan ikääntyvän väestön edessä. Ajattelen, että en voi itsekään auttaa kovin montaa ihmistä, mutta voin auttaa muutamia, heidän lähipiiriään ja ehkä he puolestaan auttavat jotain toista ja se on jo merkityksellistä.