Mielen hyvinvointi rakentuu psykologisista perustarpeista. Meillä kaikilla on tarve itsenäisyyteen, tarve käyttää omia kykyjämme, kokea läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Myös auttamisen ja toisten hyväksi toimimisen on todettu lisäävän mielen hyvinvointia. Hyvän elämän kokemukseen liitetään usein myös terveys, sujuva arki, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus sekä mielekäs työ.

Hyvä elämä on aina nykyhetkessä elämistä. Nykyhetkessä elävä ihminen huomaa arjen pienet ilon hetket ja on läsnä itselleen ja läheisilleen. Usein meillä kuitenkin on taipumus elää liikaa menneessä tai murehtia tulevaa. Oleilu menneessä tai tulevaisuudessa on pois nykyhetkestä ja voi estää meitä elämästä juuri nyt käsillä olevaa elämää. On hyvä olla unelmia ja toiveita, mutta liiallinen menestyksen perässä juokseminen on tyhjä päämäärä, sillä silloin keskitymme siihen, mitä meillä ei ole.

Onnellisuutta lisää, jos voi elää valitsemallaan tavalla ja tehdä itse valitsemiaan asioita. Helppoa sen todeksi eläminen ei kuitenkaan ole. Tässä kuitenkin muutama vinkki, joista voi olla hyötyä:

• Huomioi läheisiäsi ja pyri yhteyteen muiden kanssa. Ihminen kaipaa lähelleen muita ihmisiä ja yhteisöllisyyttä. Voit myös auttaa muita, auttamisella on yllättäviä vaikutuksia.
• Kiinnitä huomiota asioihin, joista olet kiitollinen. Kiitollisuus lisää hyvinvointia.
• Pysähdy miettimään vahvuuksiasi ja kiinnostuksesi kohteita. Käytätkö aikaasi asioihin, jotka ovat sinulle merkityksellisiä, elätkö sellaista elämää, jota haluat elää? Pystytkö hyödyntämään osaamistasi?
• Muista olla myös lempeä ja armollinen itsellesi. Sinä riität kyllä!

Mielilaituri on sitoutunut innovatiivisuuteen ja asiakkaiden tarpeiden kuuntelemiseen. Yritys ei ole vain liiketoimintaa vaan myös elämäntapa, joka heijastaa sitoutumista hyvinvointiin ja positiiviseen elämänasenteeseen.

Asiakasturvallisuus ja luottamus ovat toiminnan kulmakiviä

Mielilaituri tarjoaa ratkaisu- ja voimavarakeskeistä lyhytterapiaa etäyhteyksillä koko mannersuomen alueella. Voimavarasuuntautuneesta (solution focused therapy) lyhytterapiasta esim. ahdistuksen ja masennuksen hoidossa löytyy vertaisarvioitua tutkimusnäyttöä suomalaisilla opiskelijoilla. Etävastaanotolla käytetään Valviran hyväksymää tietoturvallista yhteyttä.

Lyhytterapia haastaa ajattelemaan toisin – jo muutama kerta voi auttaa eteenpäin.

Mielilaiturin perustaja

Olen lasten sairaanhoitaja, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapeutti, reteaming yhteisövalmentaja, terveystieteiden maisteri ja aikuispedagogi.

Vahvuuksiani ovat laaja näkemys ihmisen ja yhteisöjen hyvinvoinnista, elämän koko kirjosta, tuntemus erilaisista organisaatioista, muutosprosesseista ja kehittämisprojekteista. Päätyöni on Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa tuen sote-toimialajohtoa asiakasnäkökulman ja asiakastyytyväisyyden edistämisessä. Mielilaiturilla työni on sivutoimista ja pohjaa haluuni auttaa asiakkaitani koulutukseni, taitojeni ja kokemukseni antamilla eväillä. Uskon, että monialainen taustani auttaa minua näkemään asioita ja ihmisiä monesta suunnasta ja osana lähiympäristöä ja yhteiskuntaa.

Yrittäjänä voin käyttää osaamistani ja luovuutta monipuolisesti – jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen, kiinnostava ja arvokas. Minuun saat parhaiten yhteyden sähköpostilla raija.harju-kivinen@mielilaituri.fi, vastaan mielelläni kysymyksiin.

Voit lukea ajatuksistani lisää blogissani.

Olen ihaillut monia vahvoja naisia. Yksi heistä oli vaatimaton ajattelija Sylvi Kekkonen. Hän järjesti kotonaan keskusteluiltoja, joissa eri ikäpolvet tapasivat toisiaan. Nuorempana lapsettomuus oli itselleni kipeä kohta. Pitkään työpisteeni seinällä A-klinikkasäätiöllä oli Sylvin lause ”Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon ei muuta mahdu kuin hänen omat lapsensa”. Se sai ajattelemaan asioita ja elämää uudesta näkökulmasta ja vaikutti tulevaisuuteen, sijais- ja adoptio- sekä monikkoäitiyteen. Sylvikin oli kaksosten äiti.

Toinen viisas nainen Agnes Gonxha Bojaxhiu eli äiti Teresa on todennut, että jos ei voi ruokkia sataa ihmistä, voi ruokkia yhden.

Monet kokevat avuttomuutta ja ahdistusta nuorten yhä kasvavien mielenterveysongelmien tai hoivaa tarvitsevan ikääntyvän väestön edessä. Ajattelen, että en voi itsekään auttaa kovin montaa ihmistä, mutta voin auttaa muutamia, heidän lähipiiriään ja ehkä he puolestaan auttavat jotain toista ja se on jo merkityksellistä.