Terapiaan voi tulla lukemattomista eri syistä. Terapiaan kannattaa hakeutua ennemmin kuin myöhemmin. Terapiaan voi hakeutua myös ilman sen suurempaa syytä, kun mieli on maassa tai elämänilo poissa tai pienetkin asiat ärsyttävät. Nykyään moni haluaakin oppia tuntemaan itseään paremmin, huoltaa omia tunnetaitojaan tai vahvistaa henkistä puskuria haastaviin elämäntilanteisiin – keskustelu terapeutin kanssa auttaa. Terapiaan hakeutuu ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat voineet kokea vaikeuksia (sairaudet, elämänmuutokset, menetykset) ja haluavat päästä elämässään eteenpäin. Tavallisimpia syitä terapiaan hakeutumiselle ovat masennus, ahdistuneisuus tai sosiaalisten tilanteiden pelot. Yleisiä ovat myös erilaiset pakko-oireet, kuten pakkoajatukset tai pakkotoiminnot, jotka aiheuttavat pelkoa ja häpeää.
Terapiasuuntauksia on monenlaisia ja terapeutit voivat ammentaa näistä suuntauksista työkaluja, jotka sopivat erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille ihmisille. Terapian vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin tärkeintä, että löytää itselleen sopivan terapeutin, jonka kanssa tulee juttuun. Terapia on palvelua, joka toteutuu vuorovaikutuksessa! Kannattaa varata ensin yksittäinen aika ja tutustua terapeuttiin.
Psykoterapia ja lyhytterapia ovat eri asioita. Psykoterapiaan hakeudutaan yleensä siinä vaiheessa, kun sinulla on jo diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö. Psykoterapia on myös pitkäkestoisempaa 1-3 vuotta ja terapiassa käydään keskimäärin kerran viikossa. Jos haluat Kela-korvauksen kuntoutuspsykoterapiaan, tarvitset lääkäriltä terapiaa varten kirjoitetun B-lausunnon. Kela korvaa esim. yksilöpsykoterapiasta 57,60 e / per kerta ja lopun asiakas maksaa itse (psykoterapian hinta on noin 100-130 e/kerta).
Kuntoutuspsykoterapialla edistetään työ- ja opiskelukykyä, opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kela edellyttää 3 kk kestävää arviointi- ja hoitojaksoa ennen terapiatuen hakemista. Itsemaksavana voit hakeutua myös suoraan psykoterapeutin vastaanotolle. Kelan maksamaan kuntoutuspsykoterapiaan joutuu valitettavan usein jonottamaan.
Jos olet vanhuuseläkkeellä, kuntoutuspsykoterapia ei ole vaihtoehto. Vanhusasiavaltuutettu on todennut, että myös iäkkäiden mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Monet ikääntyneet kokevat ikäsyrjintää, heitä ei oteta vakavasti, epäillään kykyä hoitaa asioitaan tai sivuutetaan – kaikki tämä syö itsetuntoa.
Suomalaisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehitystyössä ja lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että lyhytterapia on usein riittävä hoito lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin. Perusterveydenhuollossa ei ole ollut käytössä matalamman portaan, ensivaiheen hoitomuotoja ja asiakkaita on perinteisesti ohjattu suoraan pitkään psykoterapiaan, vaikka lyhytterapia olisi usein riittävä hoitomuoto. Lyhytterapia sopii myös tilanteissa, joissa odotat psykoterapiaan pääsyä.
Lyhytterapiassa keskimäärin 5-7 käyntiä voi jo auttaa. Käyntien tiheys määritellään yhteistyössä asiakkaan kanssa esim. kahden viikon välein tapahtuvaksi. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapia on terveydenhuollon ammattihenkilölle (esim. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja) tarkoitettu sertifioitu täydennyskoulutus.
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian historia alkaa jo 1980-luvulta psykiatri Milton H. Ericksonista. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa keskitytään ennemmin tulevaisuuteen kuin menneisyyteen, mutta se ei tarkoita, etteikö menneisyydestä voisi puhua. Raskaat kokemukset ovat tuoneet mukanaan kärsimystä, mutta on myös mahdollista ajatella, että niiden kautta olemme voineet oppia jotain arvokasta.
Lyhytterapia ei siis tarkoita, että se on vähän pitkää terapiaa, vaan ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapia on oma ainutlaatuinen terapiamuoto ja sen tehokkuus perustuu siinä käytettyihin tekniikoihin.
Lyhytterapia ei vielä tällä hetkellä ole Kela-korvauksen piirissä.
Lue lisää, mistä tunnistaa ammattitaitoisen lyhytterapian?
Mielilaiturilta voit varata 20 minuutin maksuttoman tutustumisajan.
